sunnuntai 21. lokakuuta 2012

Suklaavohvelit

Olen tunnetusti tarkka kutoja. Kaiken pitää olla just eikä melkein ja sukkien (sekä lapasten) täsmälleen samanlaiset. Tämän pikkutarkkuuden vuoksi etenkin liukuvärjätyt langat ovat minulle hankalia. Lanka voi olla vaikka kuinka ihanaa ja värit miten kauniita tahansa mutta silti kerä voi joutua virumaan lankalaatikossa vuosia. Ajatuskin värien säätämisestä siten, että kumpikin sukka alkaisi täsmälleen samasta kohdasta värijuoksua, on niin turhauttava, että yleensä valitsen suosiolla jonkin helpomman langan. Paitsi tällä kertaa.


Malli: Waffle Rib by Charlene Schurch, kirjasta Sensational Knitted Socks
Lanka: Schoppel-Wolle, Zauberball "Schokocreme"
Lankaa kului: 78 g
Puikot: 2,0


Suklainen Zauberball-kerä odotti puikoille pääsyä sellaiset viisi vuotta (käsittämätöntä!) ennen kuin rohkaistuin tarttumaan siihen. Sitten vain puolitin kerän (tai oikeastaan insinöörimieheni sen teki) kylmästi kahtia ja kudoin ensimmäisen sukan ensimmäisestä puolikkaasta ja toisen sukan toisesta. Enkä säätänyt värejä tippaakaan. Tuloksena on eriparisukat mutta kumma kyllä, minua ei haittaa. Ne näyttävät tarpeeksi paljon samasta kerästä tulleilta. Jos nyt olen ihan rehellinen, niin Zauberballin käyttöönottoa viivästytti myös lanka itse. Se kun ei ole kaikkein helpoimmin kudottavaa lajia. Lanka halkeaa puikolla säielevyksi, jonka kanssa saa olla tarkkana, jotta jokainen säie tulee varmasti poimittua mukaan. Alussa kutominen olikin tämän vuoksi hidasta mutta totuttelun jälkeen pystyin taas tikuttelemaan normaaliin tahtiin.


Malliksi valitsin helpon ribbineuleen. Vohvelipinta syntyi kutomalla aina joka neljäs kerros kokonaan nurjaa. Se piti mielenkiintoa yllä ja antoi sukille myös enemmän visuaalista ilmettä pelkän sileän neuleen tai perusribin sijaan. Olen nyt hurjan tyytyväinen näihin. Kivat olivat tehdä, hyvältä näyttävät ja varastolanka pääsi käyttöön, ja ehkä minäkin pystyn jatkossa olemaan vähemmän turhantarkka.


Meille muuten kun tulee kylään, voi joutua ihan yllättäen malliksi. Tällä kertaa Helmeilevä sai vetää sukat jalkaansa ja istahtaa keittön pöydälle minun räpsiessä kuvia. Kiitokset siitä. Kuvista tuli huippuhyvät!