tiistai 13. syyskuuta 2011

Loma Pärnussa

Kesän töiden päätyttyä ja ennen opintojen alkamista ehdin pienelle lomalle. Matkaseurana oli Satakieli ja suuntana meillä oli Pärnu, jossa kävin nyt ensimmäistä kertaa.



Ehkä parasta matkassa oli meri. Sen äärellä rauhoittuu ja tyyntyy välittömästi. Vesi oli turhan kylmää uimiseen mutta kahlaaminen oli kivaa! Hiekkapohja tuntui hauskan aaltomaiselta jalkojen alla ja ranta oli täynnä pieniä simpukankuoria.



Pärnu on tunnettu kylpylöistään ja hoidoistaan, joten kävin elämäni ensimmäisen kerran jalkahoidossa. Reilu tunti liotusta, raspausta, viilausta, kuorintaa, rasvausta ja taivaallista hierontaa tekivät jaloista ja etenkin korppuuntuneista kantapäistäni unelmanpehmeät. Lopuksi sai valita mieleisensä kynsilakan. Pinkkiä.



Kävelimme tuntikausia joka päivä ja välillä oli kiva poiketa kahviloissa lepuuttamassa jalkoja ja nauttimassa teetä kakkupalan tai muun herkun kanssa. Teen ystävinä osasimme arvostaa laadukasta irtoteetä ja teen tarjoamista kannusta kera hunajan, sokerin ja sitruunan. Kahvilat olivat muutenkin todella tunnelmallisia tai modernin tyylikkäitä, aina huolella sisustettuja. Ihastuin.

Matkasta jäi hyvä olo ja huomaan jo pohtivani minne suuntaisin seuraavaksi. Kiitokset vielä Satakieli, kun houkuttelit lähtemään ja toimit oppaana!

tiistai 6. syyskuuta 2011

Magrathea

Täällä olisi jälleen huivi valmiina. Eikä mistään ongelmavyyhdistä tällä kertaa.



Malli: Magrathea by Martina Behm
Lanka: Wollmeise, Sockenwolle 80/20 Twin "My Old Blue Jeans"
Langan menekki: 139 g
Puikot: 3,5

En ole Wollmeisen ylin ystävä sillä vierastan edelleen langan puuvillamaista tuntua. Mutta käsittämättömän kauniita huiveja siitä kyllä saa aikaiseksi. Ja värit ovat aina huikeat. Tässäkin sininen on kauniin syvä ja tumma, saaden lisää luonnetta vielä tummemmasta sinisestä, kuin ukkostaivaasta tai musteesta. Hyrisin onnesta tätä kutoessa. Täydellistä semisolidiutta. Ehkä minä ja Wollmeise vielä löydämme toisemme.



Itse huivi on näitä kolmikulmaisia, joissa huivia levennetään lisäyksin, kunnes lankaa on jäljellä tietty grammamäärä, ja sitten kavennetaan ja päätellään. Magrathea on kuitenkin muodoltaa hieman epäsymmetrinen ja siinä on ihan huippukaunis reunapitsi. Leveä ja näyttävä.



Ohjeen mukaan huiviin riittäisi jo 100g sukkalankaa mutta en ihan jaksa uskoa. Tai ainakin huivista tulisi melkoisen pieni. 150g:n vyyhti oli minusta juuri sopiva tällaiseen shawletteen. Mutta tietysti käsiala ja kaikki vaikuttavat lopputulokseen.



Toinen puikoillani ollut huivi, se keltainen parin postauksen takaa, osoittautuikin fiaskoksi. Ei tullut hyvä eikä yhtään sellainen kuin olin ajatellut. Tuntuu kurjalta purkaa käytännössä valmis työ mutta välillä käy näin. Seuraavaksi sukkia ja toivottavasti paremmalla onnella.